Pitäisi alkaa ommella rekipussia. Siis koiravaljakkorekeen. Itse asiassa kahtakin. Iso, työläs ja vetoketjuineen varmaankin ällöttävä savotta. Ällöttävyytensä ansiosta olen viimeistellyt näyttötutkintomestariopintojani ja tehnyt oikeastaan kaikkea mahdollista muka tärkeämpää.
Eilen jo kaivauduin kangasvuoreen ja ajattelin jo, että alan leikkomaan kankaat. Rekipussiin ajateltu kangas on edelleen nätisti viikattuna.
Jälleen yksi asia johti toiseen...
Tablettini sai talvitakin.
Kuvassa näkyvä pahkura on huolimattomuuttani. Vuoritrikooseen jätin liikaa saumavaraa ja se jäi sitten paikoin tuollaiseksi kyttyräksi.
Vuoren trikoo on pipo-ompeluista jääneitä riekaleita. Trikoohan itsessään soveltuu hyvinkin huonosti ns. vuoreksi, mutta tulipahan nyt tehyä.
Päällinen on yksien tuolien verhoilujämiä, nappi mistä lie purettu ja tuo "napinläpi" on jonkun tuulitakin helmakuminauhaa.
Johti tämä tonginta vielä kolmanteenkin juttuun. Siitä kuvia tässä joku päivä.
Onni on oma "kaatopaikka" ♡
Hieno suojus, mäkin tarvitsisin. On vaan vielä suunnitteluastella.
VastaaPoistaValmistui yllättävän tuskatta, kunhan vain aloitti. Pitkään minäkin haikailin pussin perään :D
PoistaSiitähän tuli varsin pähee takki tabletille ♡
VastaaPoistaTykkään kans :)
PoistaHieno suojus.
VastaaPoistaVoi olla että näitä tupsahtelee lisääkin ennen sitä rekipussia :D
PoistaKiva suojus :)
VastaaPoistaTack tack !
PoistaTack tack !
PoistaKyllpäs teet siistiä jälkeä. Pussista tulikin hieno, kiva kun tuo vuori pilkahtaa reunasta 😊
VastaaPoista