Isännän vanhat housutt

Ne housut. Ratkesivat autoon loikatessa strategiselta alueelta. Olivat niin lahot, että ei niistä enää vaatteeksi ollut. 

Tosi kiva väri ja kivat taskut. Niistä oli vielä kassiksi.

Matskua jäikin vielä... mutta mutta... hiivin kuukausien, ehkä jopa vuosien kitumisen jälkeen lääkäriin. Tohtorilta tuli rannekanavaoireyhtymädiagnoosi molempiin käsiin ja kortisoonipistokset ensiavuksi. Isku vasten kasvoja... tai paremminkin läiskäys lapiolla päin naamaa. Mikä kauheinta: "muutamaan päivään et sitten tee mitään!" Fak. Kädet on kyllä niin resut vaihteeksi, että ei näillä isoja tehtäiskään. Pihahommat ja kaikki vaiheessa. Mää tuun varmaan kaheliksi kohta!

Nokimustaa

Huushollasin eilen been terassia kuntoon talven jäljiltä. Grilli on maatunut ja uusi pitää hommata. On vaan sillai ikään kuin integroitu ni tarttee löytää suunnilleen saman levyinen jostain. Niin ja rahaa. Auto on imenyt useamman satasen :-/

Terassin lattia on edelleen kamala. Kyselin kavereilta kommentteja maalaamisesta facebookissa ja ehkä siitä lattiasta sitten tulee musta. Pigmenttiä ja tervaa. En tiiä. Haluaisin harmaan. Harmaan niin ko vanhan pirtin lankkulattia vois olla.

Ootko maalannut kuistia / terassia / ulkoportaita? Onnistuiko? Mikä maali?

Tänään tulee vettä kuin saavista. Ompelin olkkariin uudet verhot... kuvaa tulee jolloinkin... i n h o a n näitä seiniä päivä päivältä enemmän, joten ei oo kivaa kuvatakaan.

No, ompelimolta on suora näkymä tuohon terassille ja siitä se sitten lähti. Katukeittiömme ilme tulee muuttumaan ihan kokonaan. Aloitin tästä. Eli kaivelin kaikki mistälieilmaantuneet omituiset koriruukkusysteemit näkösälle ja maalasin ne sadekuurojen välissä.

Pihasta on aloitettu yhden istutusalueen hävitys. Kaikki (!) perennat lähtee tontilta! Keskitys jatkossa vain hyötytarhaan ja puuvartisten vyöhykkeen venytykseen. Kuvassa "pari" narsissia, jotka ovat jo uudessa kodissaan toisella laidalla Oulua.

Ja nämä... keskiviikkona niitä on enää 4.

Kevyttä kevättä

Eli Anopin verhokaapilla. Pitkä kappa oli ollut varastossa ja matkalla roskiin. Tein siitä pitkät verhot makkariin ja jäikin vielä :)

Pennutkin pötristyy. Ikää jo 8 viikkoa, kuvassa "Mölli"

Kurakko

Luonto alkoi kesän tekoon kerralla, kuten ennustinkin. Kennelissä roiskuu vesi ja olkea on saanut levitellä tarhoihin ihan kunnon patjoja. Ojat täynnä kaikkialla ja lumi sulaa niin että humina kuuluu. Pyykki kuivuu ulkona ja useiden isojen pihamme salavien (torijoen ja hopea) aiheuttama sotku alkaa paljastua. Ulkomaalaukset ovat edelleen kesken, koska viime kesä vain oli aivan kertakaikkisen paska kaikilta osin.

Haravointi- ja ulkomaalauskelejä odotellessa.

Uusia verhoja ois tekeillä, mutta ennen niiden ompelua on pitänyt purkaa ruuhkaa ompelupöydältä ja tehdä mm. vetovöitä valmiiksi. Vielä ois parit valjaat ja sitten saa ommella ihmisillekin välillä :D Näistä em. syistä se uusi saumurihankintakin seisoo käyttämättömänä.

Tänään hyokkään inhokkihuoneeni eli sisäkylppärin siivouksen kimppuun. Aloittelin jo peilikaapista muutama päivä sitten, mutta kalkkipitoinen vesi ja tummanharmaa lattia ei normimoppauksesta tuu miksikään, joten pitää ottaa kovat aseet käyttöön. Ruokasooda ja etikka. Ei oliskaan enää sitten ko ikkunoiden pesut ja kevätsiivot ois siinä.

Pessimisti ei pety

Oikein pitkää pitkäperjantaita !

Pajunkissoja ei vielä pihalla paljon näy, mutta keli lauhtuu ja tänäkin vuonna piha on haravoitu ennen vappua. Nih. Koirat juoksevat tänään viimeiset reissunsa ja siirtyvät ansaitulle kesälomalle.

Tytär 3v oli tehnyt pikkukoulussa tällaisen söpiksen.

Sinänsä todella hyvä, että saatin rairuoho tähänkin torppaan. Mulla on aina ollut huonoa tuuria näiden kanssa ja tämän vuotinen perheiden askareillassa tehty kokeilu veti pohjat. Arvasinhan minä että ei siitä mitään tuu... tai tulihan siitä; aivan hirviän näkönen laitos! Ens vuonna vois tehdä ajatuksella saman homman. Muotoillen. Ilman silmäpakoja :D

Long taim nou sii

Mää sydän tori piste fi

Todella. 5 vuotta meni ilman saumuria. Viimeisen vuoden ajattelin, että helpompi elää kun sitä ei ole... ei tartte tehtailla tossuja eikä rekipusseja. Sitten se kuume kuitenkin räjähti käsiin!

Ostin tämän Verkkokauppa.comin halppismerkkisen saumurin siis Torista, mutta viestittelyn tuoksinassa kävi ilmi, että myyjä olikin tuttu! Saumuria on käytetty vähän, säädöt olivat olleet kattelussa ja ei ne vieläkään täydellisesti ole löytyneet. Eiköhän ne ennen toukokuuta, jolloin tuon mööpelin takuu vasta loppuu.

Köyhdyin tästä siis vain 50€, mutta ensifiilarit on todella positiiviset! Palaan asiaan...

Wanhasta uutta. Vetovyö

Kuten sanottua. Pelkkiä koiramaisia ompeluita. Aineksina tässä prototyypissä mm. pala retkipatjaa ja vanha matkalaukkuremmi.

Veto-osassa ei yhtään särkyvää osaa. Hitsattu metallirengas ja vankkaa nauhaa ainoastaan. 

Kuvissa lainapylly.

Kepu

Äiti käväs eilen kylässä. Toi tullessaan kassin... kassissa munakennoja ja kynttiläjämiä. Iha ite päättelin, että niillä on vissiin sytykeruusut loppu :D

Viikolla tuli Keskon tukkuasiakkaille se ammattilaisten Pirkka. Eli Menu- lehti. Pakkasia piellessä tuli luettua lehti poikkeuksellisen tarkkaan ja hyppäspä silimille Kebabin ohje. [Lue lehti kokonaisena täällä]

Sovellushan siitä tuli, joten..

• 1kg sikanautaa
• 3rkl pottujauhoja
• 1rkl aromisuolaa
• 0,5 mustapippuria
• 1tl cayennea
• 1tl reilu savupaprikaa
• 1tl jeeraa
• 1tl oreganoa
• 1rkl sokeria

Tänään sitten syötiinkin kebabia lohkiksilla ja salaatilla.

Uuniaika oli reipas 3h, joten siinä oli foliokapalon itsekseen muhiessa aikaa luikkia tuunaamolle värkkäämään.

Nytkin muuten on pakkasta -26 ja lunta aivan olemattoman vähän! Empoä muista hetkeen olleen näin pitkään näin kovat pakkaset. Merivesi kävi ennätysalhaalla joten jos ennestään myrskyn murjomat jäät murjoontui entisestään. Jään paksuus alkaa olla 40cm ja Hailuodon jäätiekin on kohta kuulemma auki. 

Ruåttalainen housulaastari

Mulla, kuten varmaan jokaisella melkeen 4-kymppisellä naisella on tämmöset maailman mukavimmat harmaat pillifarkut, jotka kantajansa ikään sopivalla tavalla ovat sillai kivasti polvista rikki.

Ostin nämä kirpparilta eurolla.

No. Polvi alkoi sitten ratketa vääränkin suuntaan ja minä miettimään, että milläs ne korjataan. Ommellen tietty. Korjaus kesti tasan ekaan kyykkäykseen asti. Joo, mää kyykkään aamua iltaa ja pyhää arkea.

Ompelin uudelleen. Käsin. Ja valkoisella ko eihän mulla tietenkään oo harmaata lankaa.

Ja sitte se kaatopaikan anti. Ruåttalainen laastari! Ikean verhopaketissa tullut silitettävä liimanauha ja pala lakanaa. Onneksi en tuota (kaan) ollut heittänyt roskiin, vaan jemmannut sen huolellisesti tuonne tuunaamon aarreaittaan.

Tuo kuvassa näkyvä palanut ektoplasma on sulanutta nuppineulan nuppia. Voi mua. Mutta housut käy ja kukkuu taas <3

Ideanahan liimapaikka on kymmeniä vuosia vanha, mutta se että Ikean kamppeista riittää jotain kierrätykseen asti. On suoranainen ihme!

Joulukalenteri

Joulun odotus jo puolessa ja kalenteri esittelemättä!

Tarvikkeina tapettia, saumanauhaa, liimaa, teippiä, puuvärit... ja tietty Pikkuakan kanssa yhdessä tuusattiin

Tapeteista leikkelin semmosia suunnilleen A5 kokoisia palasia, joista taittelin  pussit. Liimalla ja teipillä nippuun. Numerolapuksi sitä saumanauhaa pätkä ja tämmösiä niistä tuli

Sinne ne ripustettiin käytävän seinälle ja tonttu hiippailee öisin tuomaan yllätyksen ;)

Trendityyny

Monessa blogissa ja sisustuslehdessä ja postimyyntikataloogissa ja somekuvissa ja kaikkialla on ollut nyt printtityynyjä. Myös susia ja huskyjä.

Olen haaveillut sellaisesta. Ensin kauriista, sitten sudesta... ja koska en ole kirppikseltä löytänyt, se on jäänyt hommaamatta. Kestävän kehityksen nimissä.

Sitten mää hoksasin, että huskytyynyjähän meillä on. Eläviä tosin...

Tämän Nana-Rouvan lötkötyskuvan myötä hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!

Tee työtä millä on tarkoitus

Tai sähellä vähän kaikkea ja saa aikaan kaaos :D

Toimisto on kuin oksennus. 

Paperivuoret odottavat mapittamista / polttamista / jatkokäsittelyä.

Kirppispöytä alkaa maanantaina, joten sen myötä on nyyttiä ja nyssäkkää.

Tori piste fiissä käy astiakauppa kuumana. Kaikkialla on lautaspinoja.

Lunta sataa, porraspielessä on reki ja rekipussin prototyyppi on valmistumassa myös toimiston ja tuunaamon yhdistelmässä... tai siis valmistuisi ehkä, jos mulla ei niin yökkäyttäs se piiiiiiitkien vetoketjujen ompelu. Jotenkin aivan äärimmäisen ällöttävä juttu.

Kuvassa on sitten pantoja. Ompelin ne tuolla kaaoksessa puoliksi vahingossa. Tai ehkä vaan ihan siksi ettei tartte koskea rekipussiin saatikka siivota niitä rytökasoja.

Pikkuakan lastenohjelmat on kateltu, joten hyökkäämme lumusateisen pihan poikki takaisin toimistoon.

Kangasvuoresta: Retrahtava kassi

Kukkakangas on alunperin Anopin verhokaapista. Siitä tuli terassin "alakaappien ovet" ja jämä jäi kangaskasaan. Nyt siitä tuli kassi, vuorikin on: samaisesta kangasvuoresta löytynyt pala vanhaa lakanaa :)

--
Edit. Eka adventti. Ei oo adventikkoa ja joulufiilis on ihan nollassa. Tulispa lunta!

Kangasvuoresta: Pöllö

Kangaskasan kadotusta. Siivet pitsiliinaa. Sisus linttaan pestystä koristetyynystä.

Kuvasin tyynyn tuossa kiikkutuolissa, että kokokin välittyisi. Muutoin tämän pesä on kyllä kakarakammarissa :)

Kangasvuoresta: suojapussi tabletille

Pitäisi alkaa ommella rekipussia. Siis koiravaljakkorekeen. Itse asiassa kahtakin. Iso, työläs ja vetoketjuineen varmaankin ällöttävä savotta. Ällöttävyytensä ansiosta olen viimeistellyt näyttötutkintomestariopintojani ja tehnyt oikeastaan kaikkea mahdollista muka tärkeämpää.

Eilen jo kaivauduin kangasvuoreen ja ajattelin jo, että alan leikkomaan kankaat. Rekipussiin ajateltu kangas on edelleen nätisti viikattuna. 

Jälleen yksi asia johti toiseen...

Tablettini sai talvitakin.

Kuvassa näkyvä pahkura on huolimattomuuttani. Vuoritrikooseen jätin liikaa saumavaraa ja se jäi sitten paikoin tuollaiseksi kyttyräksi.

Vuoren trikoo on pipo-ompeluista jääneitä riekaleita. Trikoohan itsessään soveltuu hyvinkin huonosti ns. vuoreksi, mutta tulipahan nyt tehyä.

Päällinen on yksien tuolien verhoilujämiä, nappi mistä lie purettu ja tuo "napinläpi" on jonkun tuulitakin helmakuminauhaa. 

Johti tämä tonginta vielä kolmanteenkin juttuun. Siitä kuvia tässä joku päivä.

Onni on oma "kaatopaikka" ♡

Kaulahuivin uusi elämä eli DIY tuubi

Monta monituista vuotta sitten ostin tuon kuvan piiiiiitkän huivin HenkkaMaukan alelaarista. Olen käyttänyt sitä max 10 kertaa.

Tänään avasin aamuni vesijuoksemalla ja vasta kotiin tullessa tajusin, että ulkona on todellakin vain +3 ja hyytävä tuuli. Meillä tuulee mereltä aina jos ei tuule idästä.

Pakko oli siis talvikampetta alkaa katella näkösälle ja kymmenien huvieni joukosta mieleen tuli taas tuo hapsuhuivi. Sen mitta on hankala. Hapsut inhottavat. Jotenkin se kuitenkin on niin ihanan muhkea, että on kaikki nämä vuodet pitänyt pintansa minimalistin vaatekaapissa. Onnistunut välttämään monet kirppiskuormat.

Ekaksi hapsut pois ja liittelin muutamia hapsulankoja yhdistelylangaksi.

Liitin huivin päät yhteen virkkaamalla. Ompeleminenkin olisi toiminut joo, mutta parsinneulaa ei tässä mökissä edelleenkään ole. Ei siis eli neulaa minkä silmään tuo lanka mahtuisi...

Ja TADAA! Tuloksena tuubi joka menee just hyvästi 3 kertaa kaulan ympäri. 

Josko tuota nyt jo tulisi käytettyä!

.

DIY muovailuvahaa

Kiitos tästä resehtistä kuuluu Pikkuakan pikkukoulun tädeille. Muovailuvaha jota voi vaikka syödä.

Muokkasin taikinaa sekaisin vielä tuossa muovipussissakin ja se ei todellakaan tartu edes siihen!

Säilytys ilmatiiviisti... missäkähän meijän kaikki karkkilaatikot on....

Juoksuvyö

Kuvassa esiintyvä remmiläjä on juoksu(veto)vyö.

Onni on oma kaatopaikka. Ei tarttenu ees kaupassa käyvä.

Jäteompeluksia

Päivän jäteompelut.

Tarvikkeina jostain vanhasta heijastinliivistä purettua heijastinta ja aivan jäätävän kamalaa ulkoilukangasta. Tuo kangas siis on todella keltaistakeltaista. Ei huomiokeltaista eikä oranssia.

Putken tarkoitus on on tulla sujautetuksi koiran taluttimeen tahi (koiravaljakossa) keulaseisinkiin (siis naruun jolla keulaparin koirat on kytketty toisiinsa)

Ois yks vaatetuunauskin blogattavana, mutta kuvat muodostuivat ongelmaksi. Minä EN ole kuvauksellinen saatikka selfie-ihminen.

Yritetään keksiä ratkaisua ongelmaan :)

Päivän toinen tuotos oli tämmönen tuikitavallinen puolikurra kaverin koiralle.

Merkkitikkujen kestotesti

Muistatteko kun keväällä vuoleskelin kepakoita? Kirjoitin asiasta myös Tee Se Itse Puutarhaan- blogiin ja siellä joku kommentoijista pohti tussin kestoa ulkona.

Tässä yhden kesän kestotesti avomaalla takana.

Voisi kai sanoa, että hyvin on kestänyt?