Sivut

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ruskot ja paskot

Puhelimella näpsittyjä kuvia aamulenkiltä. Laatu on ihan onneton, mutta toivottavasti tunnelma välittyy...

Pikkuakka on sellainen earlybird, että empäs tiedä miten näiden lenkkien sydäntalvella käy. Tänään jo meinasin tuskastua odottelemaan päivän valkenemista. 

Lumi vaan antaa odottaa itseään. Muutamia "styroxpalleroita" sateli kyllä joo mutta ei mitään autuaaksi tekevää...
 

Kummi"poika" / Pikkuakan kummi kävi eilen ja ilmoitti, että meillä haisee koira. No onkos tuo ihme, kun käytävän mattokin alkaa varmaan kohta haukkumaan. Lunta sais tulla! Mää haluan puhtaat matot lattiaan!

Tuli tuosta haukkumisesta mieleen, että näitä tämän kylän raitteja on tullut nylkättyä kävellen ja juosten nyt semmoset 10vuotta aika tarkasti. Ajan kulumisen huomaa hiljenevissä pihoissa. Itsehän sitä ei vanhene missään nimessä... 

Tänään pistin merkille, kuinka erään suomenpystykorvan ääni oli jo käheä ja olemus kulahtanut. Jokin aika sitten huomasin erään laumanvartijan poistuneen. Vielä joitain vuosia sitten nuori ja virkeä vartija muisti ilmoittaa kaikki kulkijat. Nyt on jäljellä vain osin purettu häkki. Surullista.

Mutta se lumi. EI näy ei kuulu. Jään jännänä odottamaan oppiiko tuo räsymatto haukkumaan vai keskittyykö se ainoastaan haisemaan... tai sitten luovutan.


2 kommenttia:

  1. Voin kahmia sulle muovipussiin tota lunta Jäälistä! ;) Meillä on selvästi paaaaljon enemmän kuin teillä, vaikkei täälläkään varmaan ole kuin pari senttiä. Se meri, se meri...

    VastaaPoista
  2. Minäkin kaipaan jo lunta!

    VastaaPoista