Kotikennel ja kennelkoti on kaks ihan eri asiaa. Vaikka meillä ei ole sisällä kuin kaksi koirista... Imuroin joka päivä. Joka ikinen päivä. Oon itseni siihen opettanut ja se ei edes oikeastaan ärsytä, mutta koirat, karvat ja imuri asettaa matoille rajoitteensa. Tässä huushollissa ei siis pehmeää ja pörröistä ole muuta kuin nuo nelijalkaiset. Tuo matto on samaa matskua kuin keittiössä; pölyämätön, hajuton ja mauton matto allergiakotiin...
Postasin aiemmin siitä klorittisopasta. Se nurkissa pyörinyt vanha vohvelikangas päätyi siis osin jo aiemmin keittiöön ja nyt lopuista tuli 50cm kanttiinsa oleva vetskarillinen tyynyliina. Tuo musta-valkoinenkin tyynyliina tuli nyt maton ohella. Mikähän nuissa kankaiden tekstuureissa on alkanut miellyttää... omituista...
Tuo pinkki unelma on olohuoneen ainoa väriläsikä tällä hetkellä. IKEAn Gulört, kirppislöytö jossa oli vielä laputkin paikoillaan ja maksoin siitä muistaakseni 2€
Tuota pöllönkuvatusta lukuunottamatta koko olohuone on nyt mustaa, valkoista ja harmaata. Ja että mää edelleen haaveilen uusista tapeteista... Ja katosta oikeassa korkeudessa. Kattoa on siis laskettu se 10cm ja ennestäänkin matala ja pimeä kömmänä on entistäkin pimeämpi ja matalampi.
Olohuone oli pitkään ilman verhoja kokonaan, nyt siellä on lakanakapat akkunoissa. Lakanoista on verhoja modattu ennenkin eteiseen ja tilauksestakin... mutta olkoon nuo nyt tuossa toistaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti